Bhagavadgita, Herran laulu on eräs maailmankirjallisuuden merkittävimpiä teoksia sekä samalla tärkeä joogaa määrittelevä teksti. Tämä ajanlaskun alussa kirjoitettu uskonnollinen ja filosofinen teos on hindulaisuuden tunnetuin ja luetuin teksti ja se on vaikuttanut paljon länsimaiseen ajatteluun ja taiteeseen.

Bhagavadgitan sanoma on edelleen ajankohtainen ja koskettaa meitä jokaista. Se käsittelee niitä ihmisyyden ja henkisyyden koukeroita, jotka ovat ajan muutosvoiman ulottumattomissa. Kuinka sovittaa yhteen maallinen ja henkinen? Miten elämä, kuolema, rakkaus ja velvollisuus nivoutuvat yhteen? Prinssi Arjunan ja Krishnan keskellä sotatannerta käymä vuoropuhelu kehkeytyy opetukseksi ihmisen, maailman ja jumaluuden olemuksesta. Maailmasta vetäytymisen sijaan Bhagavadgita kannustaa ihmistä elämään maailmassa täydesti, kantamaan vastuunsa ja tekemään työnsä pyyteettömästi, harkiten ja iloiten. (Basam Books, suomentaja Mari Jyväsjärvi)

Tässä kohdassa kirjaa Krishna kuvailee Arjunalle vihdoin omaa olemustaan jumaluutensa. Tämä kohta Gitaa on eräs useimmin lainattuja osia teoksesta. Sen tunteminen on joogan yleissivistystä ja legendan mukaan myös siunaa kuulijaansa, kuuntelehan siis vaikka iltasaduksi...